perjantai 23. maaliskuuta 2012

Viisikko retkellä - The Movie

Palatkaamme vielä hetkeksi laskiaisen tunnelmiin
:)

Heli O´Grafia

Koneihminen, tuo ihmisen mekaaninen kahdennos.

Jokin aika sitten rakas vaimoni Amelie oli visiitillä maamme metropolissa ja kohtasi oivan keksinnön mekaanisen koneihmisen.

Onnekseni Amelie ajatteli heti minua ja tutkimuksiani, kuinka olin puhunut tarvitsevani apulaisen hoitamaan puolestani rutiinluontoisia tehtäviä ja kirjoittamaan ylös tekniset saneluni.

Mekaaninen koneihminen "Lilliput".

Vaimoni sai suostuteltua kauppiaan myymään itselleen tämän ainutlaatuisen teknisen ihmeen ja toi sen kotiin palvelemaan tutkimustöitä.
Olen varovaisesti aloittanut tutustumaan koneihmisen kykyihin, kytkemällä sen henkiin vain pieniksi hetkiksi, jotta voisin varmistaa koneihmisen pysyvän hallinnassani. Kun koekäytöt ovat ohi olen toivottavasti saanut selon tämän mekaanisen ihmisen mielenlaadusta ja pääsen hyödyntämään sen voimia ihmiskunnan ja tieteen hyväksi.

Nerokas kellokoneisto voimantuottajana.

Jospa aluksi valjastaisin koneihmisen voimat vaikka lumenluontiin pihatieltämme.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Korea, tuo salaperäinen Idän Maa.

Arkistoista löydettyä! 
Löytäjä lehden postihuonetta järjestellessäni löysin laatikollisen läpikäymätöntä postia. Joukossa todella mielenkiintoisia löytöjä, jotka on syytä saattaa koko kansakunnalle tiedoksi. Tässä ensimmäinen julkaisematon raportti.

Judas von Kampferin suppea matkaraportti.(kirjoitettu 25.6 edellisvuonna)

Yksi keisarin palatseista.



Sattuman tai kohtalon oikusta tarjoutui minulle tilaisuus lähteä muutaman siamilaisen naishenkilön kanssa käymään pikaisesti Koreassa.

Korean maa on mielenkiintoinen sekoitus vanhaa perinnäistapoineen, palatseineen ja temppeleineen sekä nykyaikaa lokomotiiveineen, automobiileineen ja aeroplaaneineen.


Keisarin automobiili.


Korealaiset ovat välitöntä ja konstailematonta kansaa. Ihmiset ovat hyvin avuliaita ja ystävällisiä. Pää-kaupungissa Seoulissa monet osaavat englannin kieltä, mutta myös kielitaidottomien kanssa tulee hyvin juttuun.

Seoulissa on hyvä maanalainen junaverkko. Reittikartoissa on asemat koreaksi, kiinaksi ja englanniksi, joten perille löytää helposti. Junissa saattaa törmätä kaupustelijoihin ja hyvällä onnella metrosta voi ottaa mukaansa vaikka kiertelevän putkimiehen avaamaan tukkeutunutta viemäriä. Kauppamiehet eivät ole lainkaan tungettelevia, joten heistä ei ole mitään haittaa. Maanalaisen asemilla on myös suojanaamareita ja pelastusvälineitä, kaiken varalle. Onhan maa oikeastaan sodassa.


Suojanaamareita, olkaa hyvä.


Ruoka on todella herkullista ja hapatettua kiinankaalia eli kim-chi:tä sekä samalla tavalla valmistettuja muita vihanneksia ja ties mitä eliöitä on tarjolla aterioiden lisukkeena. Onneksi majatalomme lähistöllä oli lukuisia paikallisten ruokaloita, joissa saatoimme aterioida. Syrjäkujilla tosin ei ulkomaan kieliä ymmärretä, mutta henkilökunnan ystävällisellä avulla ja ehkä jonkin satunnaisen ohikulkijan avustuksella saimme yleensä herkullisen aterian eteemme. Tosin itse en varauksettomasti innostunut siansuoli ja –vatsalaukkupadasta, mutta seurueen siamilaisten mielestä se oli suurta herkkua. Maistettavahan sitä kuitenkin oli. Maittavan aterian voi saada 8000-12000 wonilla (1€ = 1500W), mutta joissain ruokaloissa voi joutua maksamaan jopa 30000-50000W. Edullisen ravintolan löytäminen ei ole kuitenkaan mikään ongelma.

Ruokajuomana on hyvin suosittua soju, noin 20% väkevä vodkan tapainen erittäin edullinen juoma. Kaupassa 1,5 l pullollinen maksaa noin 3500-4000W. Se on itse asiassa hyvän makuista. Korealaiset juovat sitä ruuan kyytipoikana melkoisen paljon. Myös valkoinen, samea alkoholijuoma magkeolli ja luumuista tehty viini ovat todella hyviä.

Yleensä hintataso on melko edullinen. Hinnat ovat toki kalliimpia kuin esimerkiksi Siamissa, mutta tavarat ovat kohtuullisen hyvälaatuisia. Etenkin vaatteet ja kengät tuntuivat kiinnostavan siamilaisrouvia ja neitiä. Yli 39 numeron jalkaan kenkiä ei tuntunut oikein löytyvän.

Seoulissa on lukuisia kuninkaallisia palatseja ja temppeleitä. Kannattaa käydä vilkaisemassa ainakin jotain niistä.

Jongmyon temppeli.


Kuninkaiden ja kuningattarien (myöh. myös keisarien) henkitabletit (eräänlaiset paalunpätkät, joissa henki asustaa) on majoitettu Jongmyon temppeliin. Se on aika vaikuttava paikka. Sinne pääsee vain oppaan seurassa. Oppaamme puhui todella hyvää englantia, mutta korealaisittain rytmittäen. Se oli niin mukavan kuuloista, että sitä olisi voinut kuunnella vaikka koko päivän.


Non't stop!


Korea oli todella käymisen arvoinen paikka. Sitä voi hyvin suositella kaupunki- ja kulttuurilomalaisille sekä tietenkin tutkimusmatkailijoille.







 Terveisin Judas

torstai 8. maaliskuuta 2012

Hämmästyttävä kalailmiö

Kerrassaan hälyyttävä ja hämmästyttävä kalainen ilmiö sattui silmiimme harrastaessamme pientä liikunnallista tointa herra Mortelin kanssa: pienen metropolimme läheisyydessä sijaitseva järvi on ilmeisesti joutunut kalojen joukkopaon näyttämöksi.
Kyllä, mitä shokeeraavin kalain ilmoilletulo paljastui järven jäiseltä kannelta. Otimme muutaman fotograafin todistaaksemme tämän tieteellisesti mieltämme järkyttäneen ilmiön:

 Jääkannessa erottuu pieniä tulivuoren kaltaisia muodostelmia, ja niiden ympärillä kuin henkensä hädässä jään alta ilmoille pyrkineitä kaloja.

 Lähemmässä tarkastelussa ne osoittautuvat affeniksi, joita myös kalakukon sisältä on tavattu.

Teoriamme mukaan veden alla on jotain, joka saa kalat pyrkimään ylös, pinnalle. Ne puskevat tiensä jään läpi, josta siis kraaterimaiset muodostelmat. Kalaparat jäävät kuoleman omiksi heti kraaterin ulkoreunalla.
Nyt kysymmekin ... mikä kauheus ajaa luontokappaleet varmaan surmaan???

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Viisikko retkellä


Keväinen auringonpaiste houkutteli meidät Mukkulan kartanon maisemiin, viettämään reipasta ulkoilmaelämää Vesijärven jäällä.
Kunnon viisikon tavoin panostimme tietenkin eväisiin. Inkiväärijuomaa, voipaperiin käärittyjä voileipiä, kananmunia, kahvia, teetä, keksejä, suklaata, hra Fazerin makeisia, pasteijoita ja tietenkin kookos-sitruunakakkua.
Pieni ruokalepo auringossa on paikallaan ennen urheilullisempia suorituksia.

Amelie kehitti aivan uuden lajin talvikiistoiluun. Nimesimme sen sauvalykinnäksi, eli suksettomaksi hiihdoksi.
Tuli kiistoiltua niin kiihkeästi, että sukat menivät vallan makkaralle!

Serpentina löysi siältään pienen hiihtokuningattaren (hyvin pienen).
Richard tarkkaili järven selällä tapahtuvaa ilmailuitoimintaa. Jokin pörisevä laite siellä lensi, ohjaimissa taisi olla joku Wrightin veljeksistä.

It was a good day!